Ja ensi kuussa sitten uudestaan...

Haamun näin tänäänkin, siellä Stockalla. Omat haamuni päätin jättää katsomatta. Olen nyt tullut siihen tulokseen, että silmäni alkaa olla niin äärimmäisen tottunut testitikun tuijottamiseen, että näen viivan paikan siinä, missä sitä ei itse asiassa ole. Tai on, mutta sen ei kuuluisi näkyä. Kyllä se plussa sitten näkyy ihan siristämättä, kun on näkyäkseen.

Vaikka vuoto ei vielä olekaan alkanut, voin julistaa itseni epäraskaaksi. Ei yksinkertaisesti tunnu siltä. Yhtään. Eikä edellisen kolmen päivän testeissä tapahtunut minkäänlaista edistystä. Laitoin jo eilen tilaukseen ovulaatiotestejä, lisää Pre-Seediä ja ties mitä. Uskon, että tässä toimii sama logiikka kuin sateenvarjon kanssa: aina silloin sataa, kun ei ole sateenvarjoa mukana ja päinvastoin. Jos siis ostan kaapin täyteen testejä, ne vanhentuvat sinne käyttämättöminä. Mahtava suunnitelma, eikö totta?

Ensi kuussa teen kaiken päinvastoin kuin tällä kertaa. Palaan vanhaan tulos- ja suorituskeskeiseen rutiiniin. Lukitsen luultavasti miehen ja itseni viikoksi sisään, ettei mene ajankohta ohi. Empiiristen tulostemme perusteella se on just eikä melkein se lima/ovulaatiotestiplussapäivä, jolloin pitää laittaa toimeksi. Tässä kierrossa missattiin se surkeasti. Tai itse asiassa en kehdannut hälyttää miestä juhlista kotiin suorittamaan velvollisuuksiaan - jotain rajaa sentään. Ensi kuussa menee kyllä kehtaamisen rajatkin uusiksi...