Tarina tädistä ja siitä, miten hän eksyi - osa I

Olipa kerran täti. Tädillä oli tapana vierailla säännöllisesti vanhan ystävänsä luona. Ei ystävä tädistä kovastikaan välittänyt - hän usein toivoi, että täti jättäisi tulematta. Mutta niin vain täti aina saapui vierailulle melkeinpä tasan tarkkaan kuukauden välein. Ainoa poikkeus tähän tuttuun rytmiin oli se, jos täti sattui saamaan hedelmäpelissä päävoiton. Silloin täti lähti voittorahoilla matkoille eikä ehtinyt vierailla ystävänsä luona. Mutta tätä oli sattunut vain hyvin harvoin kaikkien näiden vuosien aikana - kaksi kertaa, jos aivan tarkkoja ollaan...

Täti siis vieraili kerran kuussa, ja ystävä osasi odottaa häntä saapuvaksi. Tällä kertaa täti kuitenkin ilmoitti jo kaksi viikkoa etukäteen, että hän mahdollisesti myöhästyy kolmella päivällä. Hedelmäpelin voittorahoilla tehty risteilyreissu oli viime kuussa verottanut tädin voimia sen verran, että hän tarvitsi hieman lisää lepoaikaa. No, kolme päivää sinne tänne, ajatteli ystävä ja merkitsi kalenteriin uuden päivän.

Kun nuo kolme päivää olivat menneet, eikä tätiä vieläkään näkynyt, alkoi ystävä ihmetellä. Hän ei ollut kuullut mitään viitteitä siitä, että täti olisi tässä kuussa voittanut hedelmäpelissä. Se ei siis voinut olla syynä. Kului neljäs päivä, viides ja kuudeskin, eikä tätiä edelleenkään näkynyt missään. Ystävä alkoi epäillä, josko täti olisi sittenkin voittanut hedelmäpelissä, mutta soitto tädin naapurille tyrmäsi tämän vaihtoehdon. Täti oli kyllä lähtenyt kotoaan, mutta ilmeisesti eksynyt matkalla ystävän luo.

Vaikka täti ei ystävälle kovin rakas ollutkaan, alkoi hän nyt huolestua
- mitä tädille oli tapahtunut?

(...jatkuu, kun tädin kohtalo selviää...)