lauantai 8. tammikuuta 2011

Lomakeahdistusta

Ahdistun yleensä jo lomakkeiden ensimmäisestä kohdasta: Etunimet. Harvoissa lomakkeissa kysytään erikseen kutsumanimeä. Saan siis joka kerta miettiä, miten asian kuhunkin lomakkeeseen ilmaisisin. Kutsumanimeni on nimittäin toinen nimeni eikä ensimmäinen. Ja vaikka kuinka alleviivaa tai laittaa tähden perään, niin aina tulee postia väärällä nimellä. Nimenomaan näistä lomakepaikoista. Väestörekisteristä tulee sentään oikein. Yksi asia on ainakin aivan varma - millään meidän tulevista lapsista ei tule olemaan nimet näin päin. Vaikka miten olisi kauniimman kuuloista. Sähköinen tietokanta-aika ei käsittämätöntä kyllä taivu siihen.

No niin... pääsin ekan kohdan yli. Alleviivasin kutsumanimeni. Ai niin, kyseessä on siis neuvolan esitietolomake torstaista ensivisiittiä varten. Silmäilen lomaketta alaspäin... tunnen ahdistuksen nousevan... Ihan kuin olisin kympin oppilas, mutta en tiedä vastauksia puoliinkaan koepaperin kysymyksistä. Paino ennen raskautta? No... enpä käynyt vaa'alla juuri marraskuun puolessa välissä. Päädyn matemaattiseen yhtälöön: nykyinen paino miinus vaatteet, miinus joulusuklaat, miinus raskausmateriaali - arvio: kaksi kiloa vähemmän kuin äsken mitattuna. Eikös ollut kuitenkin aika maltillinen arvio? ;)

En usko, että painosta tulee moitteita, mutta tiedän kyllä, mistä tulee. Liikunnasta. Tämän hetken sporttisin harrastukseni on junaan juokseminen - kolmen minuutin pikasprintti. En ole koskaan ollut liikunnan suurin ystävä ja kiduttavan hääkuntoon-projektin jälkeen olen viettänyt autuaan joutilasta elämää. Liikunnallisuutta ei ole myöskään edesauttanut se, että raskauden mukanaantuomat polvinivelkivut tekevät kaikenlaisen 90-asteen kyykkäämisen mahdottomaksi. Noh... Eikös sitten ekan kolmanneksen jälkeen pidä muutenkin ottaa aika rauhallisesti? :)

Jaahas, toinen sivu lomaketta jäljellä. Sairauksia pitäisi ruksia, mutta missään ei ole mitään selitettä, että pitääkö ruksia, jos on kyseinen sairaus nyt tai on joskus ollut. Päättelen kohdasta "vesirokko", että riittää, että on joskus ollut. Aika harvalla on krooninen vesirokko.... Hmm, leikkaukset? Onko kaavinta leikkaus? Päätän, että on. Ei sitä missään muuallakaan tässä lomakkeessa kysytä. Kysytään kyllä aikaisemmat raskaudet ja milloin menivät mahdollisesti kesken. Lomakkeen tekijän mielestä ilmeisesti sillä ei ole eroa, meneekö raskaus kesken vai keskeytetäänkö se... ja millä tavalla. Ja mikä oli syy. Varsin epäkiinnostavaa taustatietoa minunkin mielestä.

Parhaat kysymykset on säästetty viimeiseksi. Ensimmäinen niistä on: mitä odotatte äitiysneuvolakäynneiltä? Jos vastaisin totuudenmukaisesti, niin... ei lässytystä, ei moralisointia, ei hössöttäviä tätejä. Olen liian kiltti kirjoittaakseni tämän paperiin. Vastaan: "Asiantuntevaa opastusta ja raskauden seurantaa. Mielenrauhaa.". Siinä on verorahoilla haastetta kerrakseen.

Viimeinen kysymys kuuluu näin: mitä tunteita raskaus teissä tällä hetkellä herättää? Ööö... saako laittaa vastaukseksi blogilinkin...?

1 kommentti:

  1. Oho, meillä on erilaiset esitietolomakkeet :O
    Kai se on kuntakohtaista. Täälläpäin punnitaan neuvolassa ekalla kerralla, ei tarvitse arvioida itse :)

    Mulle tullee noottia ruokatottumuksista, kun en juuri viljaa käytä.. Täytyy yrittää asennoitua mukavasti ja jos ei muu auta, niin huijaan että juujuu, syön leipää :)

    VastaaPoista