Vauvavälineistöä: imetys ja imeminen

Jatketaanpa taas listaamista...

Imetys taitaa olla se aihealue, josta on eniten (syyllistäviä) mielipiteitä. Itse myönnän ihan suoraan, ettei imetys ole suosikkipuuhaani, vaikka täysimetyksellä mennäänkin. Onhan se hyväksi vauvalle ja sitä rataa, mutta ei se paljon ilahduta iltaisin, kun Pikkupöllö tankkaa yötä varten ja turhautuu, kun maitoa saa ihan hakemalla hakea - vähintään puolen tunnin välein. Olisi ihanaa vaan tuikata sille pullo suuhun ja saisi syödä niin paljon kuin maistuisi... Takaraivoon on valitettavasti vain iskostuneet imetyksen kysynnän ja tarjonnan lait: jos nyt annan pullosta, niin sitten huomenna maitoa on taas vielä vähemmän... Aaargh!

Jotta ylipäätään imetän, mulla on ollut kaksi kriteeriä: kivuttomuus & kätevyys. Jos imetys muuttuu kivuliaaksi (eikä siihen auta mikään) tai kohtuuttoman epäkäteväksi, se loppuu sitten siihen. Nämä kriteerit näkyvät hommaamissani tarvikkeissakin. Tämä ei siis ole mikään kauppalista imetystarvikkeista, vaan lista tavaroista, joiden avulla itse olen pystynyt imettämään. Etukäteen kun ei voi oikein tietää, millaista se imettäminen sitten kullekin on. Yleisenä vinkkinä sanoisinkin, että monia imetystarvikkeita löytyy hyvin ihan marketeista. Sinnepä minäkin sen miehen sitten patistin, kun näki, mitä tarvitsi - ainakin sillä hetkellä...

Erittäin tarpeelliset:

• Imetysliivit (Bravado): Vaikka en odotusaikana tarvinnut isompia liivejä, olin onneksi hommannut valmiiksi kahdet imetysliivit. Eihän ne kahdet tietenkään riittäneet, mutta tulipahan varmistuttua, että koko on oikea. Tuolta NursingBra-Shop.co.uk:sta on tosi nopea toimitus ja postituskulut vain yhden punnan. Ja liivien hinnat tosi paljon suomalaisia kauppoja edullisemmat. Varsinkin Bravadon Body Silk Seamless -liivit ovat olleet ihan älyttömän hyvät ja mukavat. Ne eivät painaneet edes maidon noustessa ja edelleen etenkin yökäytössä mahtavat. Mittataulukot piti ainakin mulla hyvin paikkaansa - mun koko on pienimmästä päästä. Kannattaa muuten hankkia sekä tummia että vaaleita liivejä, niin ne saa vuorotellen pyykkiiin eikä tarvii hirveän monia liivejä. Mä oon ainakin pärjännyt hyvin neljällä parilla, kun pyykkikone käy vauvanvaatteiden takia muutenkin tiheästi. Likaantumista on mulla vähentänyt se, että laittaa sylissä imettäessä harson reunan sinne alastaitetun kupin väliin, niin rintaa pitkin valuva maito ei oo kaikki siinä liivissä.
• Kestoliivinsuojat (mm. Royal-kestot): En oo yksiäkään kertakäyttöisiä liivinsuojia käyttänyt, mutta en oo kyllä mitään tarvettakaan keksinyt. Ne äitiyspakkaukset kestosuojat ovat ihan kauhean paksut ja jäykät eineslätyt, että niistä ei kannata mielikuvaansa kestoista muodostaa. Nuo monien nettikauppiaiden rakkaudella itsetekemät ovat taas ihan toista maata. Materiaalit saattaa olla aika "täh?", jos ei oo kestovaippatuntemusta, mutta mun mielestä parhaita ovat pul-pintaiset (kosteussulkukangas), joissa on imuna kerros tai kaksi bambufleeceä ja ihoa vasten joko coolmax tai suoraan se bambufleece. Nuo Royal-kestojen liivinsuojat ovat siitä erinomaiset, että bambufleeceä ei oo ilmeisesti pesty ennen ompelemista, joten se kutistuessaan tekee suojasta kivasti kuppimaisen. Eikä hintakaan oo niissä paha. Mulla on liivinsuojia yhteensä 10 paria, mikä riittää hyvin vaippapyykin rytmiin (pesulämpötilaksi riittäis varmaan normaalipyykin 40 astettakin). Mä en tosin joudu yleensä keskellä päivää vaihtamaan suojaa, joten jos lirisee enemmän, niin tarvii enemmän suojiakin.
• Harsot: No joo, harsot on varmaan jokaisella mun listalla... :) Imettäessä harso roikkuu imetysliivistä Pikkupöllön pään alla ja sen jälkeenkin on jossain lähellä käsillä. Pikkupöllön pulauttelu on aika satunnaista ja vähäistä, joten röyhtäyttäminen sujuu yleensä ilman harsosuojausta.
• Imetystoppi & muut luukkuvaatteet (Boob): Itse asiassa erittäin tarpeellisiin varusteisiin laskisin vain tuon imetystopin. Kun ei eletä enää mitään keskikesää, julkisesti imettäessä päällä on aina useampi kerros vaatetta - ja se toppi alimmaisena. Ylempää paitaa kehtaa kyllä nostaa ylös tai raottaa neuletakkia. Mä oon liikkunut ainakin toistaiseksi niin vähän missään, missä olis tarvinnut kaikkien nähden imettää, että mulle riittäis ihan tuo yksi musta toppi. Mut tuli jo etukäteen ostettua myös t-paita ("before and after" -mallia) sekä pitkähihainen trikoopaita, Boobia kaikki. Käyttäisin näitä varmaan enemmän ihan kotonakin, mutta ovat aika löysiä varsinkin kaula-aukosta. Mittataulukon mukaisesti ostin M-kokoa, mutta S (eli mun normaali koko) olisi ollut selkeästi parempi. Sitä ei vaan pallomahaisena oikein osannut arvioida... Öisin on muuten kätevä olla kaksiosainen yöasu (mulla toppi ja shortsit), ettei tarvitse rullata metrikaupalla yöpaitaa kainaloon. Tai pätee se ihan sama päivisinkin - kotelomekko ei ole paras imetysvaate. ;)
• Tutit (MAM Start, MAM Original): Tuteista on enemmän juttua TOP5-kirjoituksessa. Meillä sopiva tuttien määrä on ollut 3-4 - yksi on suussa, yksi tippunut vessan lattialle ja yksi aina kateissa. Ei olla oltu kyllä mitenkään hysteerisiä steriloinnin kanssa - tuttisoppaa keitetään kerran viikossa. Ostin myös yhden MAM Perfect -tutin, mutta sitä Pikkupöllö ei osaa syödä - tutin lituskaisesta juuresta on vissiin vaikea saada kiinni. Katsotaan, josko maistuisi joskus myöhemmin. MAM Start ja Original ovat keskenään ihan samanlaisia, paitsi levyosa on vaan Originalissa isompi ja nenälle enemmän tilaa. Kaikki vauvathan eivät sitten osaa/halua syödä tuttia, joten ei kannata hankkia suurta tuttiarsenalia etukäteen. Tutteja on kans aika monen muotoisia ja eri materiaaleja - toiset tykkää jostain ja toiset ei.
• Tuttipullot (MAM Anti-Colic): Tuttipulloille (4 kpl) oli käyttöä jo heti sairaalasta kotiuduttua, kun jouduttiin antamaan korviketta lisämaitona ja omakin maito piti pumpata, kun rinnanpäät eivät enää kestäneet Pikkupöllön raatelua. Nää MAMin pullot ovat olleet kaikin puolin kätevät: tutti istuu Pikkupöllön suuhun täydellisesti, Anti-Colic-venttiilistä tulee suhinalla pulloon korvausilmaa, pullon korkissa on kätevä millilitra-asteikko pienten maitomäärien annostelua varten ja sterilointikin onnistuu mikrossa ilman erillisiä vimpaimia. Ainut huono puoli on se, että jos lämmittää koko pullon vesihauteessa, pullon alaosaan (ei siis sisälle pulloon) menee hiukan kuumaa vettä ja se pitää muistaa kallistaa sieltä ulos, ellei halua sitä vauvan tai itsensä päälle. Tällä hetkellä pulloja ei tarvita oikeastaan kuin yksi tai kaksi Isin ja Pikkupöllön yhteisiin hetkiin, jos olen päässyt karkaamaan asioille. Ykköskoon tutti toimii ainakin vielä toistaiseksi tosi hyvin. Varastossa on sitten vielä isommat pullorungot ja muuta Amazonista ostetun setin mukana tullutta osasta.
• Äidinmaidonkorvike (Tutteli): Luin itse asiassa vasta jokin aika sitten joiltain keskustelupalstoilta, että korvikkeissa on keskenään jotain eroa... Meillä Tutteli valikoitui kaappiin ihan kotimaisuutensa perusteella, eikä olla huomattu siitä mitään vatsaoireita. Nyt ei tosin olla korviketta yli kuukauteen juotukaan - oon saanut välillä lypsettyä maitoa pakkaseen, ou jee! Mutta suosittelen kyllä hankkimaan kotiin pari purkkia jotain korviketta sairaalasta kotiintuloa odottamaan - ihan varuiksi. Maito kun ainakin mulla nousi kunnolla vasta kotiintuloa seuraavana päivänä eikä maidontuotanto siltikään pysynyt aluksi Pikkupöllön nälän tahdissa (jos nytkään...).
• Rintapumppu (manuaalinen Philips Avent): Kun ekat imetyspäivät oli tuskaa, niin laitoin miehen välittömästi rintapumppuostoksille - Citymarketista löytyi haluamani Philipsin pumppu. Oon kyllä ollut siihen tosi tyytyväinen. En tosin oo onnistunut käyttämään sitä hierontatyynyä, koska en saa sillä rintaa tarpeeksi tiiviisti kiinni pumppuun. Ja pumpussa on pieni suunnitteluvirhe/ominaisuus: kun irrottaa pumpun rinnasta, täytyy pumppu pitää visusti pystyasennossa - mieluusti vielä takakenossa. Muuten saa sieltä venttiilipesästä pulloon lorahtamattomat maitoliraukset päälleen. Ja olisi kätevää, jos MAM-pullot saisi kiinni pumppuun, mutta jengoissa on ehkä millin ero Avent-pulloon, aargh!! Mutta muuten oikein toimiva ja hyödyllinen kapistus. :) Pikkupöllö ei muuten aluksi osannut imeä pumpun mukana tulevasta Avent-pullotutista ollenkaan ja on joskus myöhemminkin ollut hieman hämmentynyt erimallisesta tutista... Meillä vannotaan siis MAMin nimeen. :)
• Lansinoh-lampaanvillarasva: Kun olisi vain tajunnut heti ekana päivänä sairaalassa pyytää tätä ja rasvannut ennaltaehkäisevästi, niin monelta hampaidenkiristykseltä (ja itkultakin) olisi ehkä vältytty. Mulla kun on herkkä iho ihan ilmankin, että joku venyttää ja imee sitä useita tunteja päivässä... :) Eikä se Pikkupöllön imuote tainnut alkuun olla mitenkään täydellinen. Tuo lampaanvillarasva hoitaa rinnanpäitä todella tehokkaasti. Sitä ei tarvitse varsinaisesti pyyhkiä pois ennen imetystä, mutta jos oon just laittanut, niin oon kyllä hieraissut ylimääräiset pois. Alkuun tätä meni ihan monta kertaa päivässä, mutta nyt ehkä pari kertaa viikossa. Nyt kun iho kuivuu muutenkin talvea kohti enemmän, tuntuu, että myös Lansinohin menekki on taas kasvussa. Onneksi on aika riittoisaa tavaraa - ostin nyt vasta toisen pikkutuubin. Käy Bepanthenin tapaan muutenkin käytettäväksi.
• Pakastuspussit (litran): Suunnilleen kerran viikossa käy niin kivasti, että Pikkupöllö nukkuu 6-7 tunnin pätkän. Sen jälkeen se ei luonnollisesti jaksa syödä kerralla kuin osan sillä välin kertyneestä maidosta, mutta itsellä alkaa olla niin tukala olo, että pitää ryhtyä pumppailemaan. Laitan lypsymaidon pakkaseen 40-60 millin annoksissa ja kirjoitan pussiin päivämäärän. Semmoinen jäätynyt pussinnurkka on tosi nopea lämmittää vesihauteessa vaikka lasissa ja sitten vaan leikata kärki rikki ja lorottaa tuttipulloon. Ei olla tarvittu kertaakaan korviketta sen jälkeen, kun aloin lypsää maitoa pakkaseen. Aika harvoin oon kyllä ollutkaan yksin liikkeellä - ja silloinkin vain muutaman tunnin.
• Vesi: Imettävän äidin pitäisi juoda paljon, mutta ite oon ainakin tosi huono muistamaan sitä. Joka paikassa sanotaan, että imettäessä pitäisi ottaa viereen iso lasi vettä. Käytännössä se on vaan jotenkin tosi hankalaa. Ei siinä sohvalla oo mitään paikkaa, mihin sen lasin voisi tukevasti laskea. Eikä sitä lasia muista siinä vaiheessa käydä hakemassa, kun toinen vaati maitoa naama punaisena. Oonkin yrittänyt siirtyä toiseen ohjenuoraan - juo aina, kun kävelet hanan ohi. No joo, juon ehkä joka kolmas kerta, kun meen hanan ohi, mutta parempi sekin kuin entinen malli. Saattoi mennä niin, että vessahätä tuli vain kolme kertaa päivässä...
• Helpot kalorit: Oon erittäin onnellisessa asemassa, kun mies on meillä se, joka laittaa ruokaa. Miehen suunnittelukyky ei vaan aina riitä oikein muistamaan, että mä syön nykyään kotona myös lounasta. Maksalaatikkoa ja hernekeittoa menee siis usein. :) Pikkupöllö jaksaa kyllä katsoa aika pitkään sitterissä, kun laitetaan ruokaa, mutta paikallaan suoritettavien työvaiheiden ja etenkin syömisen katsominen on ihan tyhmää. Jos ei siis halua olla nälässä, pitää ruuan olla joko supernopeasti valmistettavissa tai sitten sellainen, että sen valmistuksen/syömisen voi keskeyttää Pikkupöllön kärsimättömyyden yllättäessä. Parasta imetyksessä on se, että voi syödä kasvaneeseen kaloritarpeeseen myös suklaapatukoita. Tai neuvolassa ovat varmaan eri mieltä...
• Ajanviete (tallentava digiboksi): Etukäteen ei olisi millään voinut hahmottaa, miten paljon päivästä menee aikaa imettämiseen. Pikkupöllö syö hereillä ollessaan suunnilleen kerran tunnissa. Varsinaiseen ahkeraan syömiseen ei yleensä mene kymmentä minuuttia kauempaa, mutta siihen päälle pitää laskea vielä syliin nukahtamiset, röyhtäyttämiset ja mahdollinen jatkosyöminen. Käytännössä vietetään siis erittäin paljon aikaa sohvalla. Toistaiseksi kätevintä imetysajanvietettä on ollut television katsominen - imettäminen on ainakin meillä monesti kahden käden puuhaa. Päivisin telkkarin ohjelmatarjonta vaihtelee Ostos-tv:stä Ostosruutuun ja Ostoskanavaan, joten on tullut tallenneltua sarjaa jos toistakin digiboksille. Livin keskipäivän ohjelmat alkaa tulla jo korvista... :)

Vähemmän tarpeelliset (ainakin toistaiseksi):

• Imetystyyny: Imetystyynystä oli enemmän iloa raskausaikana kuin imettäessä. Kyllä se sylissä imettäessä tietynlaisena tukena on, mutta jää mulla sen verran matalalle, että käytännössä Pikkupöllö on enemmänkin mun käsivarren varassa. Ihan normaali tyyny ajaisi siis saman asian - tosin kosteudenpitävä päällys on tietty plussaa. Usein Pikkupöllö tykkää myös nukkua pikkuiset maidonjälkeiset unet sohvalla imetystyynyn keskellä - siellä on mukava pesä. :)
• Maidonkerääjä (Ainu Medela): Ekoina päivinä kotona, kun maito nousi, varsinkin toisella tissillä oli paha tapa alkaa lorista yksinään, kun toista imettiin/lypsettiin. No, sen jälkeen kun maidonkerääjä hankittiin, ei sitten olekaan ollut sitä ongelmaa... Liivinsuoja saattaa olla hiukan märkä, mutta ei siitä määrää edes näkisi maidonkerääjässä. Suosittelen siis odottamaan muutaman viikon ennen kuin hommaa kerääjän, niin näkee, onko lorina pysyvä ominaisuus.
• Rintakumit (Ainu Medela): Nämäkin hommattiin ensiavuksi tuskaisille nänneille. Ainun kumit ovat ihan tosi paljon miellyttävämmät ja ohuemmat kuin sairaalassa kokeilemani. Ei Pikkupöllö kyllä näistäkään oikein osannut syödä, joten kumit menivät rasiaansa heti, kun sietokyky taas kesti olla ilman. Rintakumia on sit muuten tosi vaikea saada pitävästi kiinni, jos on laittanut vaikkapa Lansinohia hiljattain. Muutenkin niiden kiinnittäminen on aika tekniikkalaji, jota vieressä nälkää kiljuva vauva ei auta millään lailla... ;)
• Pulloharja (MAM): Alkuun harjalle oli käyttöä, kun pulloja meni lisämaidon takia monta päivässä. Harjan toinen pää istuu täydellisesti MAMin pullotuttiin ja muutenkin harja on kyllä hyvä. Nyt pulloille on vaan niin harvoin käyttöä, että pestään ne tiskikoneessa. Jatkuva konetiskaus ei varmaan tee pulloille hyvää, joten jos pulloille tulee vielä jossain vaiheessa enemmän käyttöä, niin pulloharjakin pääsee taas hommiin.
• Purulelut: Toivottavasti eka hammas jaksaisi odottaa tuloaan sinne puolivuotiaaksi. Eihän ne hampaat suoranaisesti tarkoita kivuliasta imetystä, mutta kun mun iholla on ollut vaikeuksia kestää pelkkää imemistäkin, niin en odota hampaiden kohtaamista mitenkään innolla. Toivottiin ristiäislahjaksi klassikkopurulelua Sophie the Giraffea, mutta saatiinkin ison kirahvin sijaan saman valmistajan pururengas - kirahvi tosin siinäkin. Speksit taisi olla vähän epäselvät, kun ei tajuttu, että Sophiella on muitakin olomuotoja. :) Ihan uteliaisuuttani tarjosin eilen renkaan pehmeämpää osaa Pikkupöllölle ja kyllä se sitä kirahvinpäätä hetken aikaa mutusteli. Se taisi kyllä luulla sitä oudoksi tutiksi... :)

Pikkupöllö huitelee jo kahden ja puolen kuukauden iässä ja tuntuu, että näitä listojakin pitäisi olla koko ajan muokkaamassa. Esimerkiksi tutin syöminen on meillä vähentynyt huomattavasti lähiviikkoina, kun omat nyrkit maistuu selkeästi paremmalle. Päiväunille tutti on kuitenkin edelleen ehdoton. Eikä se nyrkkien syöminen pidemmän päälle ole kauhean hyvä juttu...

Tässä listassa ei nyt ollut mitään erikoisempaa tavaraa, mutta seuraavassa nukkumisaiheisessa listauksessa sitten taas niitäkin. Kunhan saan naputeltua... :)