Punaviiniä, kiitos

No niin. Torstai-iltana tuli ovulaatiotestistä plussahko ja perjantaiaamuna erittäin vahva plussa (ja mies pois koko päivän, kuten arvasin). Nyt sitten vaan pitää toivoa, että tyypit olivat vielä kyydissä torstai-illalta tai ehtivät mukaan eilen.

Kikkapakista olen nyt ottanut käyttöön lasillisen punaviiniä illassa. Tätä sitten ainakin seuraava viikko. Piinapäivät eivät tällä kertaa kyllä ole muutenkaan kauhean piinaisat, sillä lähden alkuviikosta lomalle. En ajatellut ottaa sinne raskaustestejä mukaan, joten vasta puolentoista viikon päästä on sitten ensimmäinen testipäivä. Siihen asti tulee myös olemaan hiljaiseloa täällä blogin puolella. Toivottavasti sitten olisi mukavia uutisia.

Pidättelyviikko

Klo 14.23: Käyn vessassa. Klo 14.28: Höyryävän lämmin teekuppi pöydällä (kiltisti rooibosta). Klo 14.35: Eiiih! Mitä mä tein? Join kupin teetä! Ei, ei, ei... VIRHE! Onneksi ei vielä mitenkään katastrofaalinen virhe... mutta sellainen, että saa olla parin tunnin päästä jalat ristissä.

Niin... tai pitääkö sittenkään olla jalat ristissä? Kun One Stepin ovulaatiotestin ohjeessa sanotaan, että näytteen laimentumisen estämiseksi nesteen nauttimista pitäisi vähentää kaksi tuntia ennen testin tekemistä, niin saako silti käydä vessassa sen kahden tunnin aikana? Ohjeessa ei luonnollisestikaan mainita asiasta mitään. Jotenkin itse järkeilisin, että pidättäminen voisi ehkä olla paikallaan... vaikkei se hauskaa kotimatkalla olekaan. :)
 
Mulla iskee hämmennys, kun ylipäätään lukee OneStepin ja ClearBluen (digitaalisen) ovulaatiotestin ohjeita. Kumpikin testi väittää mittaavansa luteinisoivaa hormonia, mutta näemmä ihan eri perustein. One Stepin ohje sanoo, että testaa aina suunnilleen samaan aikaan klo 10-20 välisenä aikana, koska luteinisoiva hormoni ei näy virtsassa kuin tuolloin. ClearBlue taas ei sano mitään tuollaista, vaan suosittaa aamuvirtsasta testaamista kätevyyssyistä. ClearBluehan vaatii, että ennen testin tekoa on oltava neljä tuntia virtsaamatta - OneStepissä ei ole mitään mainintaa. Liiallisesta nesteen nauttimisesta varoittavat kummatkin ohjeet, mutta OneStep antaa sen kahden tunnin aikarajan - ClearBlue ei.

Yhtä kaksijakoisia ohjeita löytyy myös netistä. Toisaalla sanotaan, että luteinisoivaa hormonia erittyy eniten aamuyöllä (ja on paras testata aamulla) ja toisaalla, että näkyy virtsassa vain päivällä (eli paras testata vaikka alkuillasta). Noh, onneksi mulla on käytössä kummankinlaisia testejä ja testaan aamuin illoin. :) Viime kuussahan sain samana päivänä plussan kummastakin testistä eli kumpikin toimii.

Tänään tein vain OneStepin testin - en raaskinut käyttää toista kahdesta jäljellä olevasta ClearBluen tikusta. Tällä viikolla on tulossa uusi paketti, mutta sen tarkasta toimitusajankohdasta ei ole tietoa. Parempi säästellä niitä ClearBlue-tikkuja potentiaalisempiin aamuihin eli torstaille ja perjantaille. Miehellä on työpaikan pikkujoulut perjantaina. Voin melkein vannoa, että ovulaatioplussa osuu sinne...

Kikkapakki käyttöön

Jottei kävisi liian monotoniseksi tämä elämänmeno, googlailin eilen keinoja, joilla voisin kotikutoisesti edesauttaa raskautumista. Vastaan tuli hämmentävänkin ristiriitaisia tuloksia... tyyliin "syö paljon suklaata / älä syö suklaata". Johtuukohan vauvan viipyminen siis siitä, että syön vain melko paljon suklaata...? :)

Mikään vippaskonsti ei tunnu olevan tieteellisesti todistettu - paitsi foolihappo ja sitä on runsain mitoin siinä raskaus-Multivitassa, jota olen syönyt jo kohta vuoden. Se on siis jo kokeiltu. Luin tosin eilen jostain, että vihreä tee saattaa estää foolihapon imeytymistä ja satun juomaan vihreää teetä neljäkin kuppia päivässä. Ensimmäinen tämän kuun kepulikeinoistani on siis lopettaa toistaiseksi vihreän teen juonti. Ajattelin samalla myös vähentää kofeiinia ylipäätään. Saa nähdä, miten onnistuu tämmöiseltä piintyneeltä kokiksen litkijältä...

Aion kokeilla myös vehnänalkioöljyä. Meinasin kyllä tulla jo tänään toisiin aatoksiin, kun maistoin sitä. Miksi, oi miksi en tajunnut, että sitä on myös kapseleina? No, tuleepahan harjoiteltua yökkäysrefleksin peittoamista... Vehnänalkioöljyssä saattaa kyllä piillä taikavoimia. En edes aiemmin tajunnut, mutta söin viime vuonna aivan loppuvuodesta Priorin-kuurin... ja Priorin-kapselit ovat suurimmaksi osaksi vehnänalkioöljyä. Heti sen kuurin (ja e-pillereiden syömisen lopettamisen) jälkeen tulin siis raskaaksi. Ehkä kestän sittenkin sen ällöttävän maun...

Ällöttävästä mausta tuli mieleen myös se kuuluisa greippimehu. Siihen en aio edelleenkään koskea - foolihappo on ilmeisesti siinäkin se pääasiallinen vaikuttava aine.

Vähän mulla on tässä taustalla nyt se ajatus, että ongelmallinen kohta olisi se alkion kiinnittyminen. Silloin viimeksi lääkärillä parisen kuukautta sitten se kyllä mittasi kohdun limakalvon paksuudeksi 7 mm, mikä ilmeisesti on normaali silloiseen ovulaation aikaan. Mutta kai siinä voi olla jotain muutakin olennaista kuin se paksuus? Kikka kolmoseksi tälle kuulle valitsinkin sellaisen keinon, jonka pitäisi lisätä kohdun verenkiertoa ja helpottaa siten alkion kiinnittymistä: lasillinen punaviiniä ovulaatiosta eteenpäin tekee illat ainakin mukavammaksi, jos ei muuta. :)

Tämä mun pieni tutkimushan ei mene nyt sitten ollenkaan "ceteris paribus", kun muuttaa monta asiaa samalla kertaa. Jos tästä kierrosta siis tärppää, vauvakuumeilijayhteistö ei ole yhtään sen viisaampi kuin lähtötilanteessakaan. Sori. Ensin vauva, sitten tiede (jos silloinkaan).

Raastavan ihanaa vauvailua

Pääsin lauantaina taas pitkästä aikaa viettämään iltaa vauvaseurassa. Neljäkuinen tyttö oli juuri sellainen sopivan kokoinen kanniskeltavaksi ja kanniskeltua tulikin - ja tänään kädet tuntuvat juuri siltä. Kanniskelu oli kuitenkin ihan parasta lääkettä mielen kohottamiseen. Vauvat nyt vaan ovat yksinkertaisesti niin lumoavia, että tulee heti hyvälle mielelle! Eikä edes haittaa, että paidanhiha ui kuolassa.

Pidemmän päälle voisi kyllä olla järkevää pidättäytyä näistä ihanista vauvahetkistä siihen asti, kunnes sylissä olisi oma pötkylä. Tunnen nimittäin olevani syntynyt äidin ammattiin ja tällaiset pienet työhöntutustumispäivät saavat kaipaamaan vakituista äidin uraa entistäkin enemmän. Noh, täytyy taas laittaa työhakemus puolentoista viikon päästä vetämään ja katsoa, miten käy...

Ja pah!

Sananlaskut ovat puppua. Ainakin se "kolmas kerta toden sanoo". Ei todellakaan sanonut. Tänäaamuna tuli yllättäen viivan sijasta vastaan täti. Tänään oli vasta kp 29 eli täti on päivän tai kaksi etuajassa. En tiedä, kertooko se sitten jostain. Aaargh.

No, nyt alkaa sitten taas tämä raskautumista yrittävän happy hour. Mahtava "after-try"-tarjous: pari viikkoa siideriä, raakaa kalaa ja hiustenvärjäystä - ei rajoitteita, ei potentiaalisia omantunnontuskia

Kirjaan tähän jo ylös seuraavan kuukauden vaiheeni. Jospa aika menisi nopeammin tällä tavalla...

Kp 1-10: Vietän normaali-ihmisen elämää. Leikin töissä täydellistä työntekijää, joka ei ikipäivänäkään haaveilisi äitiyslomalle karkaamisesta. Ostan lisää testejä varastoon. Lasken ovulaatiotestien aloituspäivän.

Kp 11: Mietin kuumeisesti, olisiko pitänyt aloittaa testaaminen jo tänään.

Kp 12-16: Mittaan aamulämpöjä. Testaan aamuin illoin. Juuri kun alan olla varma, ettei plussaa tulekaan, se tulee kp 15-16. Olisin siis voinut aloittaa testaamisen vaikka vasta kp 14. Paitsi, että hermo ei olisi kestänyt.

Kp 17: Lasken tuskastuneena, minä päivänä voisin tehdä ensimmäisen raskaustestin. Päädyn päivään kp 26.

Kp 18-24: Kudon yhden parin hanskoja ja yhdet villasukat - keskittymiskyky kaikkeen muuhun on lähes nolla. Kuulostelen ja kirjaan ylös mahdollisia raskausoireita. Toivon kipeitä rintoja, hikkaa ja mahakipuja.

Kp 25: Teen testin päivän etuajassa, koska en yksinkertaisesti jaksa enää odottaa. Tuijotan testin yhtä viivaa, vaikka tiedän hyvin, ettei siihen voi vielä tulla toista.

Kp 26-x: Käytän aamusta huomattavan suuren osan siihen, että teen testin ja sitten tuijotan sitä. Lasken töissä tunteja, että työpäivä olisi ohi. Lasken kotona tunteja, että ilta olisi ohi. Lasken aamuyöllä tunteja, että yö olisi ohi. Aloitan aamulla saman rutiinin uudestaan, kunnes testi on vahvan positiivinen tai itse olen vahvan negatiivinen.

Torstai on kyllä ehkä viikon paras päivä olla vahvan negatiivinen. Kaikki muut päivät ovat joko liian lähellä tai liian kaukana viikonlopusta. Tänään saan pureksia pettymystä rauhassa - huomenna osaan jo riemuita kylmän, kuivan siiderin omenaisasta mausta... :)

En kyllä ihan tajua, miten se raskaaksi tuleminen oli silloin tammikuussa niin äärimmäisen helppoa. Alan olla sitä mieltä, että se väite, että nainen on hedelmällisimmillään heti pillereiden lopettamisen jälkeen, pitää paikkaansa. Vielä kun olis ollut vähemmän tuulisia munia...

Tule, tule - miksei se tule?

Ei vielä(kään) plussaa. Jonkinlaisia haamuja kyllä eilen ja tänään, mutta ei mitään sellaista, mitä voisi viivaksi kutsua. No, on tässä vielä muutama päivä hyvinkin mahdollista, että plussa tulisi - tänään vasta kp 27(/30?). Jotenkin vähän silti masentaa, ettei se viiva tänäänkään ilmestynyt...

Niin sanotut (ja olemattomat) raskausoireet eivät ole tänään ainakaan voimistuneet. Olo on... no, normaali. Eilen mulla oli omituista kuristavaa kurkkukipua ja olin varma, että tulee flunssa. Tänään ei taas ole ollut flunssasta eikä kurkkukivusta tietoakaan. En oo kyl tainnut olla flunssassa kertaakaan sitten maitohappobakteerien syömisen aloittamisen - ja siitä on jo melkein puoltoista vuotta. Eikä noiden raskausvitamiinien syömisestäkään taida olla vastustuskyvylle haittaa...

Varaslähtö

Olin merkannut ensimmäisen testiaamun kalenteriin huomiseksi, mutta saattoihan sen arvata... Testasin jo tänään. Ja myös sen saattoi arvata, ettei testiin pulpahtanut kahta viivaa - nyt kun on vasta kp 25 ja ovulaation ajankohta antaa olettaa tuttua 29-30 päivän kiertoa. Siitä laskien herkän testin otolliset plussaamispäivät alkavat vasta huomisesta ja jatkuvat perjantaihin asti.

Tänään testi näytti liiankin tutuksi tullutta "onko-se-viiva-vai-eikö?"-vastausta. Se on siis joko haaleanhaalea haamu tai oman mielikuvituksen tuotetta. Vähän sama juttu on ollut mahdollisten raskausoireiden kanssa. Jotenkin tuntuu (hyvässä mielessä) tutulta, mutta en kuitenkaan uskalla tehdä johtopäätöksiä, jos menee sittenkin vainoharhaisuuden piikkiin.

Oireista ainut, joka on millään tavalla ollut peruskiertoihin nähden poikkeuksellinen, on ollut omituinen herääminen aamulla viiden aikoihin. Sitä on jatkunut jo kuusi päivää. Ja ei - se ei ole johtunut talviaikaan siirtymisestä, sillä normaalielämässä kello kuusi ei myöskään ole sellainen aika, jolloin heräisin ilman kelloa... Samanlaista heräilyä oli silloin alkuvuoden raskaudessa, mutta se alkoi vasta kp 24. Voi tietty olla, että tämä liittyy johonkin ihan muuhunkin.

Pitääpä taas varata ensi viikon aamuihin extra-aikaa tikkujen tuijotukseen. No, sinänsä aikaisemmin herääminen on helppoa, jos tuo aamupyöriminen jatkuu...

Kuusi yötä testiin on...

... laskin aivan itse äsken,
kun (taas) malttamaton oon.
Telkkaria tuijotan,
toivon ajan kuluvan, kun
kuusi yötä enää on...

Miksei tällä viikolla voi olla töissä ja kotona superkiirettä? Ettei tarvitsisi koko ajan miettiä, montako päivää (tai yötä) vielä jäljellä? Voisiko joku tulla ja a) pikakelata tämän viikon kokonaan tai b) kertoa jo nyt, mikä ensi viikon testitulos tulee olemaan? Eihän se kärsimättömyys toki siihen plussaankaan mitenkään lopu, mutta olispahan taas vähän eri mielentila tähän asiaan...

Odottaminen (siis tässä tapauksessa odottamisen odottaminen) on näemmä mulle niin ahdistavaa, että alan tehdä pakkomielteisesti jotain yhtä juttua saadakseni ajan kulumaan. Alkuvuoden piinaviikkoina oli täysin yllättäen alkanut virkkaa/kudo vauvanvaatteita -kausi, kesällä virkkaa/kudo itsellesi -kausi ja nyt... tuijota telkkarisarjoja -kausi. Siirtymä tv-sarjoihin johtunee siitä, että olin oikeasti ajatellut tehdä joululahjaksi sukkia, lapasia ja sen semmoisia, mutta eihän sitä nyt voi kärsimättömyyttään mihinkään suunnitelmalliseen juttuun purkaa! :)

Myönnän aivan rehellisesti, että tämä blogi on myös yksi niistä keinoista, jolla saan kellon viisarit liikkumaan hiukan nopeammin. Tuntuu vähän nololta toivoa vähemmän luppoaikaa hereilläoloaikaansa, kun monet ottaisivat kateellisina vastaan nämä joutilaat iltani. Mutta kun ei tässä oikein kannata niitä iltoja millään suuren suurilla harrastuksilla täyttää, jos niistä sitten joutuu ihan muutaman kuukauden päästä luopumaan. Parempi vaan pitää ne koukut, puikot ja telkkari lähettyvillä...

Parin päivän päästä saattaisi olla jo ensimmäisiä raskausoireita havaittavissa, jos sellaisia nyt ylipäätään on tulossa. Toistaiseksi on ainakin vaikuttanut hyvältä - siis siinä mielessä, että herra Vaino Harha ei ole astunut kehiin... :)