Sananlaskut ovat puppua. Ainakin se "kolmas kerta toden sanoo". Ei todellakaan sanonut. Tänäaamuna tuli yllättäen viivan sijasta vastaan täti. Tänään oli vasta kp 29 eli täti on päivän tai kaksi etuajassa. En tiedä, kertooko se sitten jostain. Aaargh.
No, nyt alkaa sitten taas tämä raskautumista yrittävän happy hour. Mahtava "after-try"-tarjous: pari viikkoa siideriä, raakaa kalaa ja hiustenvärjäystä - ei rajoitteita, ei potentiaalisia omantunnontuskia
Kirjaan tähän jo ylös seuraavan kuukauden vaiheeni. Jospa aika menisi nopeammin tällä tavalla...
Kp 1-10: Vietän normaali-ihmisen elämää. Leikin töissä täydellistä työntekijää, joka ei ikipäivänäkään haaveilisi äitiyslomalle karkaamisesta. Ostan lisää testejä varastoon. Lasken ovulaatiotestien aloituspäivän.
Kp 11: Mietin kuumeisesti, olisiko pitänyt aloittaa testaaminen jo tänään.
Kp 12-16: Mittaan aamulämpöjä. Testaan aamuin illoin. Juuri kun alan olla varma, ettei plussaa tulekaan, se tulee kp 15-16. Olisin siis voinut aloittaa testaamisen vaikka vasta kp 14. Paitsi, että hermo ei olisi kestänyt.
Kp 17: Lasken tuskastuneena, minä päivänä voisin tehdä ensimmäisen raskaustestin. Päädyn päivään kp 26.
Kp 18-24: Kudon yhden parin hanskoja ja yhdet villasukat - keskittymiskyky kaikkeen muuhun on lähes nolla. Kuulostelen ja kirjaan ylös mahdollisia raskausoireita. Toivon kipeitä rintoja, hikkaa ja mahakipuja.
Kp 25: Teen testin päivän etuajassa, koska en yksinkertaisesti jaksa enää odottaa. Tuijotan testin yhtä viivaa, vaikka tiedän hyvin, ettei siihen voi vielä tulla toista.
Kp 26-x: Käytän aamusta huomattavan suuren osan siihen, että teen testin ja sitten tuijotan sitä. Lasken töissä tunteja, että työpäivä olisi ohi. Lasken kotona tunteja, että ilta olisi ohi. Lasken aamuyöllä tunteja, että yö olisi ohi. Aloitan aamulla saman rutiinin uudestaan, kunnes testi on vahvan positiivinen tai itse olen vahvan negatiivinen.
Torstai on kyllä ehkä viikon paras päivä olla vahvan negatiivinen. Kaikki muut päivät ovat joko liian lähellä tai liian kaukana viikonlopusta. Tänään saan pureksia pettymystä rauhassa - huomenna osaan jo riemuita kylmän, kuivan siiderin omenaisasta mausta... :)
En kyllä ihan tajua, miten se raskaaksi tuleminen oli silloin tammikuussa niin äärimmäisen helppoa. Alan olla sitä mieltä, että se väite, että nainen on hedelmällisimmillään heti pillereiden lopettamisen jälkeen, pitää paikkaansa. Vielä kun olis ollut vähemmän tuulisia munia...
torstai 11. marraskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
No voi hemmetti!
VastaaPoistaVoi kurja!! Etköhän sä nyt ole ihan oikeutettu olemaan vahvan negatiivinen :( Huomenna voi sitten ajatella eteenpäin ja alkaa toteuttaa suunnitelmaa, se sulla sentään on selvästi valmis :) Ehkäpä sitten ens kerralla, vaikka olis kyllä suonut sulle jo vihdoin positiivisempia uutisia...
VastaaPoista-K-