tiistai 25. tammikuuta 2011

Etanan oppimiskäyrä

Luulisi, että tuo sydänäänien kuuntelu olisi kerta kerralta helpompaa. Voin kertoa, ettei se ole. Olen nyt yhteensä kolmena päivänä kuunnellut suloääntä, mutta joka kerta sen löytämiseen menee aina vaan pidempi aika. Asiaa ei toki helpota se, että syke kuuluu eri päivinä eri paikasta... Ja vaikka löytäisi sykkeen ja yrittäisi hetken päästä samasta kohtaa uudestaan - eipä sieltä enää mitään kuulu. Oikean kohdan ja anturin kallistuksen löytäminen on täysin arpapeliä. Onneksi potentiaalista etsintämaastoa ei ole kuin muutamien neliösenttimetrien verran... Kymmenessä minuutissa arpa osuu näemmä väistämättä kohdalle.

Tänään käytin ensimmäistä kertaa dopplerin äänitysominaisuutta. Äänityksestä on huomattavasti helpompi laskea sykkeen nopeus kuin lennosta. Saan sykkeeksi noin 168, mikä taitaa olla näillä viikoilla aika normaali. Vauhdikasta menoa, kuten äänittämästäni pätkästä kuuluu:


Taustakohina on aika kova. Se kertoo siitä, että aika pikkiriikkisestä äänestä on vielä kyse... Ylihuomenna onkin sitten jo np-ultra. Näkemisiin siis! :)

1 kommentti:

  1. Ihanaa, että laitoit linkin! Tuota odotellessa, tuli postissa jo doppleri!

    riina H7+1

    VastaaPoista