Tasan vuosi sitten lopetin pillereiden syömisen. Tänään on siis tietyllä tapaa vauvaprojektin ensimmäinen (ja toivottavasti tämän projektin osalta viimeinen) vuosipäivä. Vuosi 2010 oli kyllä ihan äärettömän pitkä. Tuntuu, että viime tammikuusta on jo ikuisuus. No, yleensä valitetaan, että aika menee liian nopeasti - se ei ainakaan ole ollut ongelmana...
Oon koko vuoden ajan pitänyt eräänlaista oirekalenteria Excelissä. Se on ollut äärettömän hyödyllinen eri kiertoja ja viikkoja vertaillessa. Oma muisti kun tuppaa olemaan vähän hatara yksittäisiä päivämääriä ja niiden tapahtumia muistellessa... Käytin aluksi pohjana ihan Microsoftin sivuilta löytynyttä kalenteripohjaa, mutta sitten päätin jossain vaiheessa tehdä sellaisen oman, jossa on koko vuosi samalla välilehdellä. Tein samanlaisen myös vuodelle 2011 - tässä linkki tyhjään Excel-pohjaan, jos joku haluaa kurkata.
Koska rivitilaa on aika vähän per päivä, olen itse käyttänyt oireissa lyhenteitä ja merkannut lyhenteiden vastineet eri välilehdelle muistiin. Mikään oire ei oikeastaan ole ollut liian pieni, ettenkö olisi sitä kalenteriin kirjannut. Nyt lähiviikkoina olen kyllä hiukan laiskistunut - tuntuu, että on vähän samat oireet joka päivä. Mut siinä tapauksessa olenkin merkannut viikon oireet ihan sinne "Muistiinpanoja"-sarakkeeseen. Olen lisännyt omaan kalenteriini myös kulloisetkin kiertopäivät ja tällä hetkellä päivämäärän rinnalla juoksee raskausviikkojen+päivien määrä.
Varmasti aika moni pitää vastaavaa seurantaa ihan paperikalenterissa. Vaikka tykkäänkin riipustella ja väkerrellä kaikkea käsin, jotenkin tää Excel on vaan mun ystävä tämmöisissä suunnitteluasioissa. :) Oon kyllä ostanut jo joskus vuosi sitten sellaisen äärettömän suloisen Pikku toukka paksulainen -muistikirjan, jonne olen ajatellut kirjata odotusajan juttuja. Nyt en vaan oikein tiedä, missä vaiheessa sinne uskaltaa jotain alkaa riipustaa... Ei ainakaan ennen np-ultraa, vaikka vuoto onkin nyt loppunut...
Ai niin - tuli Kirpun hauskasta kommentista mieleen, että kuohuviinille pätevä hämäyskorvike on muuten ginger ale. Kuohu, kuplat ja väri ovat kaikki hämmästyttävän samanlaiset. Ei tosin niin, että nyt uutenavuotena olis hämäystä tarvittu - kerrottiin kaveripariskunnalle ihan suoraan. Neljästään olis ollut vähän hankala hämätä... :) Töissä kyllä kippasin perjantaina samppanjaa vaivihkaa työpöydän nenäliinavuorattuun roskikseen. Ei ihan parasta käyttöä senlaatuiselle tavaralle...
Eilen oltiin sitten vielä kavereiden 2,5-vuotiaan kanssa pulkkamäessä. Mulla ei enää mennyt toppahousujen vetoketju kiinni... Vielä kolme viikkoa sitten se meni. Kääks, salailu alkaa käydä päivä päivältä vaikeammaksi! Onneksi on talvi ja paksut vaatteet...
sunnuntai 2. tammikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Moikka! Törmäsin sun blogiisi ja taidankin ryhtyä vakkarilukijaksi!
VastaaPoistaNimittäin kun nopeasti lueskelin, meillä on aika samanmoinen tilanne: Sain uudenvuoden aattona plussan! :) Ja minullakin oli keskenmeno alkusyksystä :(
Oikein hyvää vuotta 2011, ja tuokoon se meille molemmille kaivattu nytti kainaloon!
Loppuiko vuoto jo?
VastaaPoistaJa kääks, jos sulla masu jo on isontunut! Mun pitäisi helmikuun alussa mahtua hääpukuuni.. silloin on noin rv 10, jos kaikki menee hyvin. O'ou..
Riinalle lohdutuksen sanana, että se on vissiin aika yksilöllistä, miten nopeesti maha kasvaa. Mulla on eteenpäin kallistunut kohtu, joten se näkyy nopeemmin kuin muihin suuntiin kallistuneet. Ja ne joulusuklaatkin taitaa auttaa... :)
VastaaPoistaMulla ainakin lähti siinä just ennen häitä kaikessa tohinapaniikissa useita kiloja. Hääpukuakin kavennettiin kolmeen eri otteeseen... Raskaus voi siis olla ihan hyvä kompensaatio niille viime metreillä mystisesti katoaville kiloille. Täytettä sekä rinnanympärykseen että vyötärölle. :) Hauskaa häävalmisteluiden loppukirivaihetta! Ja onnea plussasta!