Kolme viikkoa kurkistukseen

Oonpa tainnut unohtaa mainita, että sain kuin sainkin perjantaina varattua sen np-ultran. Se tehdään nyt sitten tasan 11+0 eli kolmen viikon päästä torstaina. Ennustan taas piinaavaa mateluvyöhykkeen ajanlaskua mitä lähemmäs sitä päivää tullaan...

Ensi viikon torstaina onkin jo neuvola - pitäis muistaa täyttää esitietolomakkeet jossain vaiheessa. Neuvolakortin sainkin jo mun omalta lääkäriltä ultran jälkeen. Siinä näytti olevan varsin runsaasti tilaa kaikensorttisille lukemille... Aika hauskaa kyllä, että neuvolakortti on edelleen kortti. Siis sellainen pahvinen läpyskä, jonne kuulakärkikynällä merkkaillaan juttuja. Vähän niin kuin joku lounaspaikan "kymmenes lounas ilmaiseksi" -kortti. :) Noh, eihän ne sitä rokotuskorttiakaan oo vielä saaneet sähköiseksi...

Olen nyt parina päivänä käynyt töiden jälkeen varovaisen optimistisena tiedusteluretkillä vaateliikkeissä. Retkien perusteella äitiysvaatteiden valikoima on varsin huono - ainakin normaaleissa vaatekaupoissa. Erikoisliikkeisiin en ole vielä uskaltautunut. Enkä ole siis varsinaisesti sovittanut vielä mitään... teen vain maaperää tutuksi. :) Oon menossa kahden viikon päästä työmatkalle aina niin ihanaan Lontooseen - siellä voisin pyhittää toisen illan housuostoksille. Siellä ei olis ainakaan ketään näkemässä.

Muuten ei ehkä olis niin paniikkia, mutta kun tiedän, että sopivien housujen löytäminen ei tuu olemaan helppoa. Normaaleista housuistakin ehkä yhdet kahdestakymmenestä sopii mulle. Mulla on tämmöinen mahtavan leveä lantio, jolle en ole juurikaan muuta hyötyä keksinyt kuin ehkä sitten sen mahdollisesti väljemmän synnyttämisen. Mut housujen ostamisesta tämmöinen takamus tekee ihan piinaa... Mitään pillifarkkuja tai leggingsejä on ihan turha ees ajatella. Töissä pukukoodi on onneks aika joustava, mutta siistit suorat housut pitää kyllä olla. Hmm... Your Facella ei taida olla mammahousuja mallistossa...

Housujen alkavan ahdistuksen lisäksi oireet ovat hiukan muuttaneet muotoaan. Öllötys on ollut satunnaisempaa; uusivuosi meni mainiosti, mutta esimerkiksi eilen öllötti ihan aamusta iltaan. Illalla olo oli aivan kuin olisi syönyt kerralla megapussillisen karkkia... Öllötystä tai ei, takahampaita en ole pystynyt pesemään kunnolla moneen päivään - yökkäysrefleksi on varsin herkässä. Ruoka maistuu kyllä edelleen mainiosti - mitä suolaisempaa ja rasvaisempaa, sen parempaa. Mahakivut eivät enää iske kramppeina, vaan semmoisina pidempinä ja vaimeampina tätihenkisinä jomotuksina. Ärsytyskynnys on kyllä ollut lähipäivinä ihan äärimmäisen alhainen - onneksi huomenna on vapaapäivä...

Käytän tänään taas salaisen agentin "vapaa valehtelu" -korttia. Miehen sukulaiset ovat kutsuneet illaksi kylään, mutta nyt ei vaan pysty. Siellä pitäisi TAAS keksiä joku mahtava syy olla juomatta viiniä enkä tosiaankaan jaksa olla edes hereillä yli kymmeneen. Uutenavuotena valvoin kahteen asti ja olin kahdeksan tunnin yöunienkin jälkeen ihan unissakävelijä koko seuraavan päivän. Päätin siis olla tänään "tulossa flunssaan". Töissä olen kyllä tänään ihan kiltisti. Ensi torstaina pitää sitten käyttää samaista korttia neuvolakeikasta suoriutumiseen. Neuvola kun ei ole ihan tässä työpaikan naapurissa...