Viimeksi kun rutisin tekemisen puutteesta ja pitkistä päivistä, niin tämä viikko on tuonut hiukan helpotusta asiaan. Ensinnäkin mies on ollut nyt kotona lomailemassa - kivempaa tylsistyä kaksin kuin yksin. :) Alkuviikon viileämmät päivät olivat myös IHANIA. Lämpötila sisällä laski jopa 23 asteeseen. Nyt on kyllä ollut taas lähemmäs 27 astetta heti aamusta, että se siitä sitten... Mutta edes se väliaikainen helpotus tästä nihkeydestä oli enemmän kuin tarpeeseen. Yöunet on kyllä helteistä riippumatta käyneet tosi katkonaisiksi. Koko tämän viikon oon herännyt kahden tunnin välein... Harvoin sitä lomalla odottaa näin paljon, että olisi vihdoin jo aamu...
Sain lainattua kirjastosta hyviä ja tuoreita vauvakirjoja. Varsinkin kaverini suosittelema kestovaippojen maailmaan perehdyttävä "Vaippailmiö"-kirja on ollut todella hyvää ajanvietettä. Tai siis se netissä surffaaminen sadoilla eri kestovaippasivuilla, kun vihdoinkin tajuaa niistä jotain. :) Kirjoittelen niistä jossain vaiheessa tänne tarkemmin. Miehelle lainasin "Isä syntymässä" -kirjan (ajatellen sitä perhevalmennuksessa ilmennyttä synnytyspeikkoa), ja se on lukenut sitä ihan kiitettävällä innolla. Tosin vielä se ei ole tainnut päästä itse synnytysosioon asti. Lukaisin sen eilen itse pikaisesti läpi ja sanoinkin miehelle, että ei sitä ihan ulkoa tarvitse opetella. Puolet asiasta oli uutta mullekin... Mä kun olin ajatellut pakata sairaalakassiin ajanvietettä, meikkipussin ja vaatetta enkä yrttiteetä, hierontaöljyä ja meren kohinaa -cd-levyjä... :)
Maanantaina oli neuvola ja täti numero viisi. Kaikki luvut olivat edelleen ihan kohdillaan - mitä nyt painoa oli tullut aika reippaasti... Mut täti laittoi sen armottoman turvotuksen piikkiin. Jostain syystä nyt tänään ja eilen ei ole turvottanut yhtään niin paljon. Nilkatkin näyttää ihan nilkoilta! Kunpa turvotus pysyisi poissa huomisenkin - pitäisi laittaa korkkarit jalkaan kavereiden häihin. Crocseja en ihan juhlakenkinä sentään kehtaa käyttää. :) Luultavasti tuolla mahassa on myös otettu jonkinlainen kasvupyrähdys sitten viime neuvolan, koska kohdunpohjan korkeus oli taas ylä- ja keskikäyrän välissä eikä keskikäyrällä. Ja kyllähän sen mahastakin näkee, että pallommaksi koko ajan tullaan... :) Oli jo pakko muuttaa kuvasuhdettakin aikaisempiin kuviin verrattuna, että koko maha mahtuu kuvaan. Tässä siis tilanne tänään (rv 34+2):
Seuraavaksi onkin sitten neuvolalääkäri puolentoista viikon päästä ja siitä eteenpäin neuvolassa juoksemista joka viikko. Ajat ainakin varattiin sille mun viralliselle tädille - voi siis olla, ettei tätiä numero kuusi enää tule. Saa nähdä... :) Kolmannessa verikokeessakin pitäisi muistaa tässä käydä. Ei niitä vasta-aineita sieltä kyllä edelleenkään löydy, mutta kärsittäköön nyt tämä miinusverisen taakka loppuun asti.
Keskiviikkona ollaan menossa tutustumaan synnytyssairaalaan. Toivottavasti mies saisi siihen mennessä sen kirjansa edes suurin piirtein luettua. Osaisi sitten ehkä paremmin hahmottaa asiat niin kuin ne ovat eikä käyttää liikaa mielikuvitusta. Työkaveri tosin kertoi, että heidän tutustumiskierroksellaan jossain huoneessa oli ollut juuri meneillään varsin äänekäs synnytys... Ehkä olisi sittenkin kivempi jättää jotain mielikuvituksenkin varaan...
perjantai 8. heinäkuuta 2011
Tasaisen paksua elämää
Lähettänyt
Plussaa ja miinusta
Tunnisteet:
muodonmuutoksia,
oireilua,
testing...,
valistuneisuutta
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti