Vastoin kaikkia ennakko-odotuksiani tämänaamuisen neuvolakäynnin jännintä antia oli oman veriryhmäni selviäminen. Olen tulosten perusteella A-. Neuvolantäti lykkäsi sen suurempia selittelemättä kouraan uuden lähetteen verikokeeseen viikoille 24-26, mutta onneksi Google on sentään vähän monisanaisempi.
Koska reesustekijäni on negatiivinen eli miinus, veren vasta-aineitani seurataan loppuraskauden ajan (kahdella verikokeella). Jos vauva olisikin Rh+, niin silloin on vaarana, että synnytyksen yhteydessä verenkiertooni voisi päästä tuota plussaverta. Se taas voisi aiheuttaa ongelmia myöhemmissä raskauksissa. Enpä ollut tällaistakaan tiennyt. Tai tiesin, että joku juttu siinä reesustekijässä on...
Mies onneksi tietää oman veriryhmänsä jo valmiiksi, kun on käynyt luovuttamassa verta. Pitääpä kysyä illalla. Jos hän on Rh-, niin sitten meidän vauvakin tulee olemaan Rh- eikä mitään ongelmaa ole. Mutta jos hän on Rh+, niin sitten vauva voi olla joko Rh+ tai Rh-. Uuuh, tulee ihan kouluaikojen risteytystehtävät mieleen... Veripalvelun sivuilla on muuten hyvä taulukko veriryhmän periytymisestä ja eri veriryhmien yleisyyksistä. A-miinusverta on vain 6 prosentilla suomalaisista - miinusverta ylipäätään 13 prosentilla. Tässähän tuntee itsensä ihan erityiseksi! :)
Neuvolalääkäri oli (etukäteisvaroituksen mukaisesti) hyvin nuori nainen, mutta osasi onneksi hommansa jo sen verran hyvin, ettei tarvinnut kuin kerran katsoa monistenipusta vastausta. :) Lääkäri tutki kohdunsuun ja kohdunkaulan, eikä kummassakaan ollut mitään erityistä. Kohdunpohjan korkeus oli 13 cm, mikä lääkärin mukaan vastaa hyvin raskausviikkoja (tänään 15+1). Tästä eteenpäinhän tuo kohdunpohjan korkeus eli sf-mitta on se, mitä joka neuvolakäynnillä syynätään. Sillä saadaan selville edes jonkinlaista viitettä siitä, miten vauva siellä mahassa kasvaa. Eikö joku voisi vaan keksiä hiukan halvempia ultrauslaitteita, ettei tarvitsi tuolla tavalla arpoa mahan päältä? :)
Lääkäri kuunteli myös sydänäänet. Odotti varmaan multa vähän innostuneempaa vastaanottoa... :) Mä kyl sit kerroin sille, että mulla on kotona doppler. Tuntui kuin se lääkärityttönen olis kuullut ensimmäistä kertaa, että sellainenkin on mahdollista. Kysyi nimittäin ensin, että oonko terveydenhuoltoalalla. No...en... vaan omatoimisella nettiostosalalla. :) Luulisi että dopplerit alkais tosta nyt pikkuhiljaa yleistyä, kun hintakin on niin edullinen.
Varsin nopea ja tehokas oli koko neuvolakäynti - pissanäyte, verenpaineen mittausta ja kalenterin täyttämistä neuvolantädin luona ja sitten alle vartin lääkärintarkastus. Seuraava neuvolakäynti on sitten huhtikuun puolessa välissä ja perhevalmennuksen neljä kertaa varattiin lasketun ajan mukaan ihan toukokuun loppuun ja kesäkuun alkuun. Nyt ei olekaan sitten muuta tekemistä kuin laskea viikkoja aprillipäivän rakenneultraan ja odottaa, että potkuja alkais sadella. Aamulla kyllä tunsin jo melko varmasti muutaman...
torstai 24. helmikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
heip,
VastaaPoistamäkin oon A-. Olen tiennyt veriryhmäni jo pitkään, sillä olen luovuttanut verta säännöllisesti heti 18-vuotiaasta alkaen. Hassua on, että kaikki varotoimet ja lisävasta-ainetestit yms tehdään minulle siitä huolimatta, että tiedämme myös miehen olevan A-, eikä komplikaatioriskejä siis pitäisi olla (elleivät ole sekoittaneet inssin yhteydessä simppaputkia labrassa).
Eipä liiassa varovaisuudessa tietysti sinällään ole mitään pahaa, eikä minua haittaa ylimääräiset verikokeet, tuntuu vaan turhalta, että aina tiukassa olevia verorahoja haaskataan turhaan. Huoh ja valivali. :)
Hienoa, että teillä oli kuitenkin kaikki kunnossa ja nuori lääkäri suoriutui tehtävästään kunnialla. Meillä kävi ihan samoin.
Kumpa vaan pian alkaisi tuntumaan liikkeitä, niin muuttuisi vähän todemmaksi tämä koko homma :)
Ahaa, kiva tietää tuo reesustekijäjuttu. Kertoiko google, voiko vaikeuksia tulla, jos äiti on Rh+ ja lapsi Rh-? Milloin siis voidaan selvittää lapsen reesustekijä? Ja mitä niissä kahdessa verikokeessa selvitetään?
VastaaPoistaMulla on selkeesti nyt joku kyselyvaihe menossa :)
Kuultiin muuten alkuviikosta sydänäänet <3
Oltiin kuunneltu aiemmin ihan liian ylhäältä, tuosta vain 5 cm navan alapuolelta. Mutta onneksi on keskustelufoorumit, mistä selvisi, että alussa sydänäänet kuuluu ihan alhaalta, melkein karvoituksen kohdilla :)
Oli ihana kuulla se tiheä jumpsutus! Sykettä ei tajuttu laskea, mut ehkä tässä jokupäivä. Tai, huomenna on nt-ultra, siellä se syke varmaan ehkä katsotaan myös.
Riina, H11+5
Tulin nyt kotiin ja kävin just vakoilemassa miehen verenluovutuskorttia. Se on B-. Eli meillä ei siis Kirpun tapaan oo mitään mahdollisuutta, että vauva olisi Rh+ eikä mitään vasta-aineongelmia myöskään tule. Tuntuu kyllä todella tyhmältä mennä kaksi ylimääräistä kertaa jonottamaan labraan - varsinkin kun se verikokeen otto on aina yhtä tiristystä, että saa putkilon edes puolilleen...
VastaaPoistaRiinalle tiedoksi, jos äiti on Rh+, niin silloin ei oo mitään ongelmaa. Esim. verensiirrothan menee niin, että jos potilas on Rh-, niin verensiirtona voi antaa vain miinusverta. Jos taas on Rh+, niin kelpaa sekä plus- että miinusveri. Eli jos reesustekijä on positiivinen, veri ei muodosta haitallisia vasta-aineita, vaikka siihen sekottuisi erimerkkistä verta.
Vauvan reesustekijä määritetään käsittääkseni napanuoraverestä heti syntymän jälkeen. Ekan vauvan kohdalla kai riittää, että miinusverinen äiti saa vasta-ainerokotuksen heti synnytyksen jälkeen, jos vauva sitten sattuisi olemaan Rh+. Myöhempien raskauksien kohdalla vauvan reesustekijä voidaan tarvittaessa selvittää jo kohdussa napanuorapunktiolla. Tai jollain. :) Onneksi ei tarvitse lähteä siihen hommaan ainakaan tämän eikä kaiketi sitten oletetun seuraavankaan vauvan kohdalla.
Riinalle myös onnittelut sydänäänien löytämisestä! Se vaatii tosiaan treeniä, mutta helpottuu koko ajan.